höpönassut

 

Mulla pitäis olla 9.1.2012 - 17.2.2012 työharjoittelujakso Metsonkodissa, Korsossa. Sinne piti soittaa ennen joulua, ja varmistaa paikka ittelleen. Noh, eipä sieltä olla vieläkään vastattu. Puhuin just porukoiden kans, et meen varmaan huomenna käymään siel henk. koht. paikan päällä.

Mulla on ollu nyt parina viime päivänä tosi hauskaa, oon viettäny aikaani parin hyvän kaverin, Annan ja Janin kanssa. Ollaan keksitty kaikkee jänskää hommaa, ja tehty tyhmyyksii, hengailtu ja otettu rennosti. Mulla ainaki on ollu tooooosi kivaa, vaikka eilinen ei mennytkään ihan suunnitelmien mukaan.

So what we get drunk
So what we smoke weed
We're just having fun
We don't care who sees
So what we go out
That's how its supposed to be
Living young and wild and free

Hengailtuani nyt näiden kahden höpönassun kanssa, huomasin, että he ovat oikeasti onnellisia yhdessä. He täydentävät toisiaan. Niinku jokasel, toki heilläki on omat pienet riitansa, mut must on jotenki ihailtavaa, että he osaavat ratkaista ne, melkein huomaamattomasti. He ovat niin onnellisia, ja avoimia toisilleen, että ihan kateeksi käy! Mäki haluun tuollase parisuhteen, jos luotetaan 100% toiseen, eikä tarvii häpee itteensä.

Ehk tuol jossain, meille jokaselle on olemas "se oikee"

29.12.2011... Enää muutama päivä ja sitten pamahtaa ! ai saatana, oon jo iha täpinöissäni! Näil näkymil meit on enemmä ,ku se meijä perus 4 porukka ryyppäämäs. I like it !! Iltaa aiomme ainakin näil näkymil vietellä Hakunilas, mutta saa nähä miten ilta etenee ja minne päädytään ja näin. Never know.


-ccatja

kinkkua lisää kiitos... not

Joulu tuli ja meni. Kinkkua ja muita jouluruokia on tullu syötyä nyt enemmän kuin vähän. Elopaino on lisääntyny varmaa +100 kiloa. Ihanaa, onneksi joulu ei ole kuin kerran vuodessa.

Meillä oli mummi ja vaari käymässä. Ilta meni tosi mukavasti ja ihanasti.

uloski oli pystytetty hiaano kuusi

joulun tuli nautittuu vähä muutaki ku pelkkää glögii ;)

Iki ihanalta Annalta sain omnom

Hullu kummitäti anto lahjaks lahjakortin kampaajalle... Ja mäku luulin et se Lontoon matka oli mun yhdistetty joulu- ja synttärilahja... crazy

siinä muutama lahja

live reggae jam - puma

Nämä ja kaikkea muuta se pukki sitte toi. Nyt pitää lähtee pikapikaa töihin !
talk u later!
-ccatja

joooouluyööö, juuuhlaaayööö

Emmätiedä lukeeks näitä kukaan, eikä mua loppujen lopuks oikei kiinnostakkaa, lukeeko vai ei. Huomenna on jouluaatto, ja toivotan kaikille hömelöille nyt tätäkin kautta hyvää joulua ! <3

Valoa pimeään

 Ihan kiva, ku täs muutaman päivän on satanu kuitenki iha vähä lunta. On ees pikkasen joulusempi fiilis. Koko tähänastinen talvi on tuntunu pikemminki pitkält ja pimeelt syksylt ku talvelt ! Ehkä se kunnon "ensilumi" tulee pian. Pohjosessa on kuulemma lähemmäs puol metrii lunta!

Käytiin ostamas tnä meijä akvaarioo uusii kaloja, jotain pandamonneja tais olla?
I dont remember anymore...

omnomnom

Mutta, 15 minuuttia ja sitten tulloo pukki tyhjentää säkkinsä tänne... okeiokei hehee oompa taas hauska! Mutta oikein hyvää ja ihanaa ja rauhallista joulua kaikille, ite tästä meen vartioimaa kinkkuu ettei se kärähä sinne uuniin.

-ccatja

3 yötä jouluun on...

Aaah, nyt koulustressi jää vähäks aikaa taka-alalle. Tänään alko loma!

 Onha se reiluu, ku viimesenä koulupäivän kaikki muut luokat kattoo jtn leffaa, toki lähihoitaja -opiskelijat tekee 2 koetta saman päivän aikana. Aika ehanaa right?

it's time to celebrate

3 yötä jouluun, nopeesti tääki aika meni. Huome tai jokatapaukses täs lähipäivin ois tarkotus mennä vähä juhlistaa tätä lomaa, mut pitää ny kattoo.

uuu pukki on kohta ovella...

Ootan iha tosissaa jo jouluu ja toki uutta vuotta. Varsinki sitä, ku saa alottaa kaiken puhtaalt pöydält.

pitäsköhä sitä rupee mietti lupauksii uudelle vuodelle?

hulluutta huumaa

Lauantaina tosiaan kävin siel valtterin kirppiksel, ja kylläpä sitä tavaraa taas vaihteeks löyty. Mitähän, oisko ollu 3 keskikokosen kassillisen verran vaatteita + muuta krääsää kannettiin sielt loppujen lopuks Annankaa pois. Valtterin kirppisreissu jatku sitten ankaralla shoppailulla helsingis, ja sitten mentiinki Annalle ja kappas, jäinki sinne yöks. Käytii vuokraa filmtownist 2 leffaa, hymypoika ja uninvited.

jotenki ootin et tää ois ollu paljon parempi...

Tää on oikeesti hyvä, kannattaa kattoo.

Äiti sitte soitti mulle aamul 8 aikaan ja tuli hakee mut sen mukaa töihi -.-
Siin vaihees vitutti.
 Mentii sitte äitin työpaikalle, kaisaniemeen. Se oli suunnitellu siel sellasen joulupolun ja rakentanu sen. Siel oli sellasii söpöi pikkutonttui :3

hihiii se on söpö

lisää tonttuja

Noh, oli sitte pakko käydä kiertämäs pitkäst aikaa koko rakennus. Mut on btw kastettu siel, palmuhuonees.

Se on puuvillaa !

Lähin sitte sielt puutarhast joskus 12 aikaan shoppailee joululahjoi yksinäni helsinkii. Melkee jokaselle löysin jotain, viel on muutama ostamatta :) ! Sitten kun vihdoin ja viimein pääsin kotiin, olin ihan poikki! Jalat huusi halleluujaa ja oli aivan supermahtava fiilis kaatua sänkyyn. Lopult illal leivoskelin pipareita.

omnomnom... u wanna piece of my heart?

Mul on oikeestaa täl hetkel aika hyvä olla. 

Silmissäs on hetken verran
Polte tuo, sen tunsin kerran
Josta jään vieläkö sen nään
Uskonko ja uskallanko
Tahdonko ja tarkoitanko
Näänkö sen muuta toivo en

Kiihkeyttä kuumaa
Hulluutta huumaa
Sait mut tuntemaan
Katso mua pitkään
Miksi sytytitkään
Roihun riehumaan

yeah!

!!! Pääsin lääkelaskujen kokeen läpi !!! LÄPI !!! MINÄ !!!

u-s-k-o-m-a-t-o-n-t-a !

Nojoo. Perjantai menny aikajees, oon vietelly nyt iltaa iha yksinäni. Iha rauhassa. Tuntuu itseasias aika kivalt, luen himoshoppaajan päiväkirjoja kynttilän valossa ja koht rupeen kattoo leffaa. Tää päivä alko jotenki iha päi hevonvittuu, mut se on kokoaja vaa parantunu ja parantunu. Ehk viel illal kävis jotai jännää, eihä sitä koskaan tiiä!

Viikonlopun suunnitelmis ei oo mitään sen kummempia, huomenna käväisen kirpparilla ja muuten oleskelen luultavasti kotona. Toisaalta, pitäis ostaa joululahjoi ja tehä kaikkee muut jouluhömppää, mut onha täs viel muutama päivä aikaa.

Koht alkaa ALE:tkin... joissai kaupoissa (kuten h&m) ne on tosin jo ottanu varaslähdön. Vois mennä kattelee täs joku päivä! Haluisin niiiiiiin löytää "muutaman" ihanan neuleen, uudet kengät, laukun, sellaseen jakun jaaa asusteita ja kaikkee muuta mahollista. Rakastan shoppailua, varsinkin jos sitä tavaraa löytyy, ja halvalla.

äyy :c

Oon jo pitkään ettiny sellast ihanaa korkeevyötäröist hametta, mustana. Mut viel ei ainakaa oo tärpänny.

ale on jo ovella

Mul on ikävä mun hyvää ystävää, joka vaihto täs muutamapäivä sitte kouluu... Toivotan sille nyt tätäki kautta kaikkee hyvää, ja kultapieni, kyl me vielä nähään :) Halit sinne !! ja sit viel onnittelut kans toiselle hyvälle ystävälle, joka pääs läpi inssistä :) Onnee ajokortista höpöliini! Ja viel onnee tälle yhelle höppänäpariskunnalle ;)

snow?

On jotenki niin masentavaa kävellä tuol ulkon, 14.12 eikä vieläkään näy lunta. Vettä vaan sataa taivaan täydeltä. Haluasisin luistelemaan, hiihtämään, laskettelemaan, heittelemään lumipalloja...

Enkä kävellä kengät litimärkänä tuol pihalla!

Where the fuck is snow?

blondiee... not anymore!

Katoin tänään vanhoja kuvia itsestäni. Niissä minulla on blondit hiukset. Näytän niin erilaiselta, mielestäni blondit eivät sovi minulle yhtään. Joskus olin taas sitä mieltä, että ei missään nimessä ruskeaa,mustaa,punaista eikä mitään muutakaan. Blondit olivat aina number 1.  Samaa en voi sanoa nyt. Näytin ihan järkyttävältä, ensimmäinen asia mikä tuli mieleen oli Johanna Tukiainen...

siis erittäin seksikästä...

Eihän mulla ole mitään Tukiaista vastaan, on ihan okei, että suomalaisillakin on joku "pelle" jota saadaan haukkua ja vihata, samalla ihastella melkein viikottain 7- päivää lehdestä. Vuoden alussa Tukiainen oikein repäisi ja meni naimisiin! - Yllättävän kauan sekin liitto kesti...

Omalla tavallaan on jotenkin hellyyttävää, että Tuksutin jaksaa edelleenkin etsiä "sitä oikeaa" .

Nyt sanonkin tähän väliin (olenhan suuri tukiais/tukevais/tuksutin fani) että meidän kaikkien pitäisi ottaa esimerkkiä tästä suomalaisten "vihaamasta" naishenkilöstä. Hän on oma itsensä (sen 500 kilon meikkinsäkin alla) eikä häpeile muotojaan  

("katsokaa, täältä tulee ryhävalas" huutaa johanna, ja juokee bikineissä kohti kameraa ).

Minihameet ja nilkantappo korkkarit menevät leikiten jalkaan, ja hiustenpidennyksiä löytyy hiuksista muutama tusina. Kilot eivät ole ongelma, ne ovat osa hänen persoonallisuuttaan. Vai osaisiko joku kuvitella Johanna Tukiaista langanlaihana? En minä ainakaan. Enkä haluaisikaan kuvitella. 

Kaiken pelleilyn keskellä Tukiainen on kuitenkin kaunis ja itsevarma suomalainen nainen. Kunhan jättää meikkaamisen vähän pienemmälle.

Aina kun on pahalla tuulella, ja oma vartalo tuntuu näyttävän maailman kamalimmalta asialta, veikkaan että aika moni avaa googlen ja tuntee jollain kierolla tavalla helpotusta siitä, kun näkee Tuksuttimen pärstän + mahan + kaikkea muuta kamalaa. Eli omalla tavallaan rakas Tuksumme parantaa itseinhoamme... Miksi siis vihaamme häntä niin paljon?

a problem?

Pidennetty viikonloppu ( perjantaist tiistaihi ) oli kyl aika hurja. Jokapäivä pää enemmä tai vähemmä sekasi. Ei kyl kaduta mikään ollenkaan.

Tänää, keskiviikkon sit "pitkäst" aikaa kouluu. En ois millää jaksanu mennä, ja en ois mennykkää ellei iskä ois päättäny pitää vapaapäivää just tänään. Siin sit puolisentuntii ennenku koulu alko lähin talsii bussii ja meikkasin + söin aamupalan + nukuin siel.

Oon superonnnelline, mun kone toimii !!!!!! padapapapapaaaa.

Mun painoo seurataan 2-3 kuukauden välein lääkäris. Mun iskä halus et meen sinne, se epäili et mul ois diabetes. No, ei kuitenkaa ollu, mut haluun ite käydä siel vähä seurailemas ja juttelemas sille naiselle. Kävin siel viimeks Maanantain. Kerroin sille, et mua on alkanu ällöttää ruoka. Kerroin sille myös et oksentelen nykyään melkein joka ilta. Toisinsanoe pyysin silt apuu...

Avuks sain olkapäiden kohotuksen. Tällästä.
Emmätee sitä ain omast tahost, se vaa tulee, enkä oo ylpee siit mitä teen.

please, let me go

Kun mikään ei tunnu miltään, kipu korvaa ystävää.

Satutan itseäni, tuska on tavallaan vain niin suloista. Rakastan kellua itsesäälissä, ja soimata itseäni. Rankaisen itseäni tekemällä sen pahan asian nykyään melkein joka ilta. Tunnen omituista mielihyvää siitä, kun katson itseäni peilistä silmiin ja näen kyyneleet. "Miten sä voit olla niin tyhmä, sä tiesit miten täs käy" soi kokoajan mun päässä. Kyl siel soi monta muutaki asiaa, kuten "lihavalihavalihavalihava" ja "miks mä teen näin".

Täs muutama päivä sitten mä sain tarpeekseni täst ikuisest, jatkuvast, kivuliaast säätämisest.
Mikään ei vaan edennyt minnekkään. Voi et kuule uskokkaan, miten tutuiksi nää sanat mulle tuli.

"Mä valitsisin sut" tai "Mä välitän sust oikeesti, mut rakastan häntä" tai "jaksatko viel oottaa" tai " tänä viikonloppuna me puhutaan asioista, ja kaikkeen tulee selvyys" tai "mun tunteet sua kohtaan vaa kasvaa" jne.

Mä en tajuu sitä, et ainaku halusin päästää irti ja sanoin siit sulle, sä estit sen. Jokaisel kerral, ku olit "rakkaasi" kanssa, revit musta aina palasen pois. Joka ikinen viikonloppu oli aina sama juttu;

"Mä en usko, että me jatketaan seurustelua. Haluisin olla sun kanssas nyt" tai "Me jutellaan tänä viikonloppun ja saadaa taas selvyyttä asioihin".

Mä en usko enää siihen, että te milloinkaan eroaisitte. Mun toivo on kadonnu, mä en jaksa enää uskoo tähän. Joka ikinen kerta, te ootte päättäny et te jatkatte.

Mä tiedän, et mä oon tehny väärin. Ei mun pitäis varattujen peräs roikkuu. Mut kerranki ku valitsisin oikein,ja päästäisin irti omast tahost, miks sä silti pyydät mua vielä oottaa?

Sä oot repiny must jo tarpeeks palasii, Eiks riitä jo. En haluu olla kenenkään 2. valinta. Jos oikeesti välität, anna mun mennä.

Please?

early morning...

Olen istunut monta päivää koneella, ja tehnyt kemian tehtävää. Se oli todella vaikea. Eilen, vihdoin ja viimein , sain sen valmiiksi. Eihän siitä tullut sen enempää kuin 20 sivua. Oli kyllä ihanaa tajuta, että nyt pääsee vihdoin ja viimein nukkumaan! No, tänään sitten pitäisi 12.15 raahautuu kouluun ja sit on heti lääkelaskujen koe. Jotenki must tuntuu,et en tuu pääsee sitä läpi. Siin pitää olla kaikki täydellisesti oikein.

Minä + Matikka x Ylivaikealla matikankokeella = kuolema

Siin on yksinkertast matikkaa teille!

Täs nyt istuskelen koneella ja juon kahvii. Itseasias mul on aika hyvä olla, vaikka tiedänkin että loppuviikon juoksen taas paikasta toiseen tuli perseenalla. En tiiä, miten mun rahat tulee riittää tähä kaikkee, mun pitäs ostaa kakkukamat, lahja, juotavaa (sitä sellasta jänskää alcoholpitosta ;D ), tupakkia ja mitähä viel. Juu, lukee kokeisii ja tehä viel muutama kirjotelma/tutkielma valmiiks, mut mitäpä pienistä?

kaiken tän hässäkän keskellä en oo kerenny ajatella mun ahdistavii tunteita, enkä mitään muutakaan niihin liittyvää. Päivät olen juossut jossakin, illat tehnyt tuskallisesti kouluhommia ja heti kun on ollu mahdollista, olen kaatunut sänkyyn ja nukkunut. Ehk se on vaa iha hyvä!

Mut just nyt mulle riittää tää pieni rento hetki näin aamutuimaan, nyt tuntuu silt et tää päivä ei voi mitää muuta ku onnistuu!

... kunnes oon saanu tehtyy matikankokeen, ei perkele!

live your life

Must tuntuu, et puran tähä blogii ain pienen osan pahaa oloo, syyllisyyden tunteit ja muit, mitä kannan sisälläni.

Vuonna 2010, ennenkuin vuosi 2011 vaihtui,
Päätin, että tänä vuonna elän kuin viimeistä päivää, ja rikon rajojani. Koitan selvittää, kuka oikein olen.

Rajojen kokeilu alkoi elämäni ensimmäisestä hiustenvärjäämisestä, jatkui siitä sitten tupakkaan ja niin edelleen.

Omalla tavallaan olen voinut paremmin kuin aikoihin, omalla tavallaan taas en. En oikeastaan tiedä vieläkään, kuka olen, minne menen ja mihin pystyn. Itsevarmuutta olen saanut kyllä lisää, ainakin hiukkasen verran.

Mut nyt mä vaa mietin, et onks mun kaverisuhteet saanu kärsii täst. Ensimmäisenä tulee mieleen kyllä, mutta tarkemmin ajatellen... ehkä ei!
Eiköhän jokainen meistä tee täällä virheitä. Ja ehkä ne virheet vahvistaa kaverisuhteita. Toki, siihen vaikuttaa myös se, että millasii virheit tekee.

Haluunki siks pyytää tällei, viel kerran anteeks kaikkee, mitä oon tehny, tai oon jättäny tekemättä.

Mut oikeesti, haluun elää unelmaani. Enkä unelmoida elämästäni. Oikeest elämä on aika ihanaa, jos sitä vaa jaksais arvostaa.

p.s tänää vietetää perheen ja tuttavaperheiden keske pikkujouluja!
i like it!

ei se niit poista...

Lähtee ne huolet vaik ei se niit poista
Mut hetkellinen vapaus on kyllä aikamoista

Jälleen kerran, pieni ahistus on kiristäny otettaan lisää.
Mua alkaa ahistaa ajatus mun tulevaisuudest, ku tajuun sen, et kaikki ei aina vaa mee niinku ite haluisin.

Eilen mun teki oikeesti mieli hautaa kasvot käsii ja itkee, juosta karkuu johki kauas pois tält pahalt maailmalt, vetää pää täytee viinaa ja työntää sormet kurkkuu ja oksentaa kaikki paha olo pois.

Noh, sen voin sanoo et olo ei oo vielkää kadonnu... ahistaa vaa nii perkeleesti, ja tuntuu silt et en pääse sitä pakoo.

Kaikist oudoint on se, et tuntuu melkee siltäku pitäisin pient naamarii kokoaja kasvojeni ees, ettei kukaa näkis et kui muhu oikeest sattuu. Kestohymy päällä, vaikka vittu ukkossäällä. Oon kyl huomannu, et mun maski on alkanu rakoilla. Toisaalt se on vaan hyvä asia.

Empähän enää haudo näit asioit yksinään sisällä. Taisiis, kyl mä mun asioist puhun, paljonkin! Mut aina en jaksa valittaa, ku oikeesti mul on kaikki hyvin... Paitsi sisältä, kokoaja tuntuu et sielt puuttuis vieläki jotain.

Kyl mul oikeesti on kivaa kavereidenkaa, ja sillo pystyn oikeesti nauraa ja unohtaa ainaki osan ahistuksest. Mut ain ku oon yksi, mut valtaa sellane jännä "paniikki". Onneks mul on olemas läheisii ystävii, joille voin kertoo mitä tahanhsa!

Anteeksi, ja kiitos kun jaksatte kuunnella mua,
vaik oonki tälläne helvetin pöpi.

-ccatja

Narsismin, Narsistin vai Narsissin uhri ?

Oletko koskaan joutunut narsistin uhriksi?
Valitettavan moni voi sanoa, että kyllä.

Mikä on narsisti, entä mitä on narsismi?
Narsisti on ihmisenkaltainen pelottava olio, jolla on uskomattomat kyvyt tunkeutua joka asiaan- ja paikkaan.
Narsismi taas on vakava sairaus, jota narsisti (tietämättään) sairastaa.

Mietippä ihan huvikseks vaikkapa kuristajakäärmettä - sitä, miten se kietoo itsensä sinuun tiukasti kiinni, ja kiristää otettaan pikkuhiljaa. Pian huomaatkin, että et pysty enää hengittämään, ja PUFF - olet kuollut.

Narsistinen ihminen on muuten samanlainen, mutta hän tekee tämän "uhrilleen" henkisesti. Usein syytetään narsistin uskomattoman petollista ja valheellista kykyä sitoa ja ylläpitää ihmissuhteita. Ennenpitkään pahaa aavistamaton "uhri" huomaa, että puoliso, ehkä paras ystävä, pomo, työkaveri, isä tai äiti, sairastaakin narsismia. Yleensä tämä seikka kuitenkin huomataan liian myöhään, ja silloin "uhri" on jo jollakin tasolla emotionaalisesti sitoutunut narsistiin, ja yleensä silloin narsistista eroaminen on jo liian vaikeaa.

Narsistit ovat salamyhkäinen laju, vaikeita nähdä, vielä vaikeampia paikallistaa ja lähes mahdottomia ottaa kiinni.

Narsisti on oikeastaan hyvin kärsimätön, helposti pitkästyvä, ja hänen keskittymiskykynsä on hyvin heikko. Varsinkin, jos hän ei itse ole keskustelun aiheena. Johan narsistikin siitä rupeaa heräilemään ja kerskailemaan omilla saavutuksillaan ja elämänkokemuksillaan (niin hyvillä kuin huonoillakin). Aina asioiden täytyy olla paremmin (tai ehkä jopa huonommin), kuin toisilla. Narsisti rakastaa itsestään puhumista.

Narsisti kokee minkä tahansa tarjotun avun, neuvon tai huolestuneen kysymyksen tahalliseksi nöyryytykseksi. Kyllähän narsisti nyt saa heittää läppää kenestä tahansa, ja vittuilla kenelle tahtoo, milloin tahansa. Mutta auta armias, jos joku sanoo narsistille vastaan, kehtaakin heittää narsistista läppää, tai ehkä jopa vittuilla narsistille, niin silloin ei kunnian kukko laula. Narsisti suuttuu verisesti. Narsistinen ihminen on vainoharhainen. Hän luulee, että kaikkien ainoa puheenaihe on hän itse. Siksi narsisti haluaisikin kuulla jokaisen asian, mistä toiset keskustelevat (vaikkei tämä asia pätkääkään kuuluisi hänelle), ja jos hänelle ei kerrota, hän loukkaantuu.

Empatian puute, kylmäkiskoisuus, ylenkatsominen, erityisoikeuksien vaatiminen, ahdas huumorintaju, epäoikeudenmukanen kohtelu ja vainoharhaisuus. Nämä seikat tekevät narsistista sosiaalisesti sopeutumattoman.

Onneksi on olemassa kuitenkin 1 merkki, mistä mahdollisen narsistin voi tunnistaa. Hänen seurassaan on aina paha olla, ja pahalle ololle ei löydy erillistä syytä.

Tällästä, toki on olemassa ihmisiä, jotka eivät sairasta narsismia, vaikka heillä olisikin narsistisia piirteitä. Mutta uskon, että jokainen kohtaa jossain vaiheessa elämäänsä ainakin jonkinasteisen narsistin. Narsistia kun ei voi päälleppäin tunnistaa, hän voi olla muiden seurassa "unelmakumppani" tai reilu ja ystävällinen, tehokas ja ahkera. Puolisolleen, parhaalle ystävälleen tai muulle läheiselleen narsisti on kaikkea muuta kuin ihana. Jatkuva alistaminen henkisesti, joskus jopa fyysisesti.

Toivon kaikille, jotka ovat joutuneet narsistin uhriksi (ja jotka joutuvat) voimia ja jaksamista. Se on varmasti rankkaa. Taidan olla itsekkin joutunut nyt jonkinlaisen narsistin uhriksi.




http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Vaknin.html

supriseeeee... not

Huah,
Oon melkeen menettäny toivoni!

Kui vaikeeta voi olla ettii lahjaa parhaalle kaverille? Asiaa ei auta ollenkaan se, että kaveri virnuilee, pyörittelee peukaloitaan ja sanoo että "no emminätiiä, keksi sinä!"

Vaikeeta!

by: tuskaisesti lahjaa etsivä

hei kohtalooo, oon iso tyttö joo

Välil mä iha oikeesti mietin et mitä helvettii ihmiset oikeest aattelee. On/Off suhteet on must jotenki vaa nii perseest, jos kummankaa ei oo enää hyvä olla, nii miks sillo pitää jatkaa väkisinki suhdetta. Ehk taustal on sen pelko, et ei löydäkkää enää ketään ja jää ikisinkuks...
C'moon hei, mitä se sellane elämä on, joho ei kuulu riskei?


Ehk mun ei kannattas sanoo mitään, enhä mäkää mikää puhas pulmune oo!



Kävin perjantain kattomas kaveriporukal paranormal activity 3.
Se oli mun mielest paras niist kaikist ilmestyneist.

'

 Ainoo asia mikä jäi leffas harmittaa oli se, et meijä takan istu joku helvetin nörttijengi joka kommentoi joka ikistä kohtausta kovaan ääneen siel teatteris. No, joha ne sit hiljeni ku mun kaveri ärähti niille!!!

Oon tyylii nukkunu koko viikonlopun, maannu jonkintyyppises koomas. Omal tavallaan oon nauttinu täst ajast, ku oon ollu vaan itekseni. Omal tavallaan se on masentavaa. On jotenki kauheen... yksinäine olo.

Tänään vietettiin kuitenkin isänpäivää, ja käytiin syömäs mun puolveljien kans, oli iha jees nähä niitäki. Jokatapaukses, toivotan hyvää isänpäivää kaikille isille, ja painun nukkumaan (taas)