blondiee... not anymore!

Katoin tänään vanhoja kuvia itsestäni. Niissä minulla on blondit hiukset. Näytän niin erilaiselta, mielestäni blondit eivät sovi minulle yhtään. Joskus olin taas sitä mieltä, että ei missään nimessä ruskeaa,mustaa,punaista eikä mitään muutakaan. Blondit olivat aina number 1.  Samaa en voi sanoa nyt. Näytin ihan järkyttävältä, ensimmäinen asia mikä tuli mieleen oli Johanna Tukiainen...

siis erittäin seksikästä...

Eihän mulla ole mitään Tukiaista vastaan, on ihan okei, että suomalaisillakin on joku "pelle" jota saadaan haukkua ja vihata, samalla ihastella melkein viikottain 7- päivää lehdestä. Vuoden alussa Tukiainen oikein repäisi ja meni naimisiin! - Yllättävän kauan sekin liitto kesti...

Omalla tavallaan on jotenkin hellyyttävää, että Tuksutin jaksaa edelleenkin etsiä "sitä oikeaa" .

Nyt sanonkin tähän väliin (olenhan suuri tukiais/tukevais/tuksutin fani) että meidän kaikkien pitäisi ottaa esimerkkiä tästä suomalaisten "vihaamasta" naishenkilöstä. Hän on oma itsensä (sen 500 kilon meikkinsäkin alla) eikä häpeile muotojaan  

("katsokaa, täältä tulee ryhävalas" huutaa johanna, ja juokee bikineissä kohti kameraa ).

Minihameet ja nilkantappo korkkarit menevät leikiten jalkaan, ja hiustenpidennyksiä löytyy hiuksista muutama tusina. Kilot eivät ole ongelma, ne ovat osa hänen persoonallisuuttaan. Vai osaisiko joku kuvitella Johanna Tukiaista langanlaihana? En minä ainakaan. Enkä haluaisikaan kuvitella. 

Kaiken pelleilyn keskellä Tukiainen on kuitenkin kaunis ja itsevarma suomalainen nainen. Kunhan jättää meikkaamisen vähän pienemmälle.

Aina kun on pahalla tuulella, ja oma vartalo tuntuu näyttävän maailman kamalimmalta asialta, veikkaan että aika moni avaa googlen ja tuntee jollain kierolla tavalla helpotusta siitä, kun näkee Tuksuttimen pärstän + mahan + kaikkea muuta kamalaa. Eli omalla tavallaan rakas Tuksumme parantaa itseinhoamme... Miksi siis vihaamme häntä niin paljon?